Seinäjoki on tekemisen ja onnistumisen kaupunki. Aktiivisen toiminnan kautta luomme kaupungillemme pohjan tuottaa sille kuuluvat palvelut. Seinäjoki on jo Suomen yritysystävällisin kaupunki ja haluan jatkaa tämän kehittämistä tulevaisuudessa. Tämän lisäksi Seinäjoki tarjoaa hyvät opiskelumahdollisuudet kaiken ikäisille.
Haluan, että Seinäjoki on myös Suomen yhteisöllisin kaupunki. Olen nähnyt ja kokenut kaupungin vahvan kehityksen sekä potentiaalin. Olen nauttinut elämästäni tässä kaupungissa.
Seinäjoen ehdoton etu on yrittäjämyönteisyys, joustavuus lupakäsittelyissä ja hyvä tonttipolitiikka. Kaupungin ylimmän johdon sitoutumisena uudistua ja edistää yritystoimintaa ovat vaikuttaneet kaupunkimme yrityskuvaan. Se näkyy myös kaupungin strategiassa ja muissa käytännön toiminnoissa. Elinkeinotoimintaa edistävä Into Seinäjoki tekee hartiavoimin töitä. Joitakin aikoja sitten keskustelin Jukka Pajusen kanssa, jossa hän esitteli parin viime vuoden aikana kaupunkiimme tulleet tai perustetut yritykset, jotka kaikki olivat maakuntamme ulkopuolelta. Meillä on monet asiat paremmin kuin muilla. Meille yrittäjävaltuutetuille riittää silti työtä.
Tässä muutama esimerkki:
- Seinäjoen ammattikorkeakoulusta on valmistunut kaikkiaan 17 000 tutkinnon suorittanutta. Tästä määrästä 6 000 on hakeutunut maakunnan ulkopuolelle. Miksi?
- Alueen yrittäjät, joista suuri osa Seinäjoella kokee pulaa ammatti-ihmisistä. Sama ilmiö näkyy myös SoTe -puolen huutavasta lähihoitajatarpeesta. Miksi?
- Sedusta valmistuu joka vuosi 2 000 oppilasta perustutkinnon suorittanutta. Eivätkö koulutus ja työvoimatarpeet siis kohtaa?
- Seinäjoen tulee monipuolistaa elinkeinorakennetta ja lisätä kansainvälisyyttä. Tässä on paljon työmaata. Olemme valtakunnallisessa vertailussa melko huonolla sijoituksella.
- Aiemmassa blogissani olen käsitellyt aihetta ”Voisiko Seinäjoesta tulla Suomen Logistiikkakeskus?”
- Yrittäjistä tutkimuksen mukaan 37 % on ilmoittanut, että monikuntatyöpaikka jää heillä pysyväksi. Tässä on Into Seinäjoella vuoden projekti hakea ja houkutella tänne tulijoita. Asiantuntijaorganisaation työntekijälle löytyy Seinäjoelta varmasti miellyttävä työ- ja elinympäristö.
- Vahva asemanseudun ja keskustan oikea kehittäminen tulee varmasti lisäämään mielenkiintoa uusien yritysten osalta.
- Meillä on Seinäjoella yrityksiä siinä vaiheessa, että omistajavaihdos on edessä. Pitäisikö valtuutetun kantaa huolta siitä, että omistajan vaihdos onnistuu ja vaihdoksen jälkeen toiminta Seinäjoella jatkuu. Kyllä tulee. Voisiko Into Seinäjoki olla tässä auttavan kätenä?
Seinäjoki on tämän vuoden budjettiin varannut aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin
25 miljoonaa euroa ja investointeihin 28 miljoonaa euroa. Mikä osuus tästä tule Seinäjokisille yrityksille?
Tulevan valtuuskauden aikana pyrin edistämään sitä, että vuoropuhelu suoran virkamiesten ja yrittäjien välillä lisääntyy ja yhdessä haetaan keinoja ja hyväksyttäviä tapoja lisätä hankintoja oman kunnan yrittäjiltä. Toteutetaan hankinnat fiksusti ja kestävästi ja arvioidaan päätösten vaikutukset yrityksiin tiiviissä vuorovaikutuksessa. Edistetään yhdessä toimivien markkinoiden ja reilun kilpailun syntymistä. Tämä ei ole hankintalaissa kiellettyä.
Yrittäjänä tässä yhteiskunnassa
Vuonna 1991 aloittaessamme yritystoiminnan yhdessä vaimoni kanssa, oli maassamme yleinen yritysilmapiiri toisenlainen – parempi. 1990-luvun alkupuoli oli Suomen taloudessa todella vaikeaa, silti positiivinen yritysilmapiiri säilyi.
Viime vuosien aikana on lainsäädäntö ja säädökset vaikeuttaneet yritystoimintaa monella alalla. Reilu vuosi sitten alkanut Korona on antanut tähän lisämausteita ”kaupan päälle”. Koronasta johtuviin vaikeuksiin on yhteiskunnallista apua saatu monella eri mielipiteellä höystettynä.
Nostan tässä esille muutaman uudistuksen, joilla on ollut haitallisia vaikutuksia yritystoimintaan. Jätehuoltolaki, taksilaki, turpeen alasajo, SoTe -peruspalveluiden tuottaminen alueen omana palvelutuotantona ja viimeisenä oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvat vaikeudet. Usein kunnissa/kuntayhtymissä on järjestämisvastuun lisäksi haluttu ottaa itselle myös palveluiden tuottaminen. Hyvänä esimerkkinä on tästä jätehuoltolaki ja pelkäänpä SoTe -laista tulevan samanlaisen.
Miksi oppivelvollisuuden laajentaminen on vaikeuttanut paikallista yritystoimintaa? Seinäjoella aloittaa vuosittain lukion noin 300 oppilasta. Sedussa opiskelun aloittaa noin 2 000 opiskelijaa. Aiemmin oppilaat ostivat tietokoneet, oppikirjat ja muut koulutarvikkeet pitkälti paikallisilta yrityksiltä. Nyt hankinnat tekee kunta tai kuntayhtymä voimassa olevien hankintasopimusten mukaan. Monesti tässä sopimusosapuolena on ulkomaalainen omistajataho. Lukion aloittavan oppilaan kohdistuvat alkuinvestoinnit ovat noin 1 500 euroa. Käsitykseni mukaan Sedu -opiskelijan kustannukset ovat hieman suuremmat.
En valtuutettuna eikä Seinäjoki kaupunkina voi lakeja muuttaa ja melko vähän vaikuttaa niiden valmisteluun. Mutta ennakoitavuuteen kyllä. Mitä voimme tehdä, jos… Mikä on tulevan lain vaikutus alueemme yritystoimintaan, jos ….
Valtakunnan tasolla vuonna 2019 kunnat tekivät hankintoja (ei investointeja) noin 25 miljardin euron arvosta. Tästä summasta muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä hankittiin yli 50 prosenttia. Se on valtava summa. Ei kai kunnan tehtävänä ole harjoittaa liiketoimintaa?
Seinäjoen seuraava koetinkivi alkaa vuonna 2023, jos maakuntahallinto toteutuu. Tarvitaan lisää verotuloja ja niitä saadaan yrityksiä lisäämällä. Siksi tulevassa valtuustossa tulee olla monta yrittäjävaltuutettua. Työmaata riittää ja innovaatioita tarvitaan. Sillä luodaan vetovoima ja pitovoima vahvistuu.
