Seinäjoen lentoaseman kehittäminen Ilmajoen Rengonharjulla on saanut voimakkaan ja energisen alun. Tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa ja kasvua koko maakuntaan.
Lentoaseman tulevaisuus edellyttää lobbausta, hankesuunnitelmia ja liiketoiminnan kehittämistä. Alueen kehitys tuo mukanaan uusia työpaikkoja, koulutusmahdollisuuksia, liiketoimintamuotoja ja yrityksiä, ja jo nyt edellytykset ovat hyvät niiden syntymiselle.
Onnistuimme saamaan tueksemme alueen kansanedustajat sekä eri sidosryhmiä ja henkilöitä, jotka haluavat edistää Seinäjoen ja sen ympäristön kehitystä. Kehitystyön veturina toimii Into Seinäjoki.
Toimiva lentoasema on merkittävä investointien mahdollistaja. Nykymaailmassa liikenne on monikanavaista, joten maantie-, rautatie- ja ilmailuyhteyksien on toimittava saumattomasti. Kansainvälisesti ilmateitse saavutettavuus on erityisen tärkeää, sillä ulkomaiset sijoittajat arvioivat alueen potentiaalia lentoasemayhteyksien perusteella. Tehokas lentoasema on keskeinen osa infrastruktuuria ja alueen kehitystä. Tällä hetkellä lentoja kentältä nousee 1300 lääkärihelikopterien toimesta sekä noin 600 liikelentoa vuosittain.
Yhteistyöllä tuloksiin
Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan välillä on solmittu lentoasema-alueen kehittämisestä yhteistyösopimus, joka vahvistettiin tammikuussa. Vuosien neuvottelujen tuloksena on saavutettu kestävä ratkaisu alueen kehittämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.
Kehitystyö edellyttää proaktiivista myyntiä, markkinointia ja olemassa olevan infrastruktuurin kaupallistamista. Lentoaseman ja sen ympäristön synergiset edut luovat hyvät edellytykset lentoaseman toiminnan jatkumiselle.
Alueen toimijoina ovat muun muassa liikelennot, lääkärihelikopteritoiminta ja ilmailukerho. Sedu tarjoaa logistiikka-alan koulutusta yli 400 oppilaalle, ja oppilaitos hyödyntää opetuksessaan Rengonharju-säätiön tiloja sekä laajaa ajoharjoittelualuetta kiitoradan vieressä.
Miksi lentoaseman tulevaisuus on tärkeä?
Lentoaseman laaja kokonaisvaikutus ulottuu myös uusien koulutusmuotojen, kuten lentokaluston ja varastologistiikan, toteutukseen. Teollinen kehitys ja vetovoiman kasvu alueellamme riippuvat hyvistä lentokenttäyhteyksistä. Into Seinäjoen järjestämä tilaisuus lentoliikenteen vaikutuksista oli vahva osoitus oikeasta suunnasta, ja siellä julkaistiin kattava selvitys lentoliikenteen aluetaloudellisista vaikutuksista ja sen potentiaalista talouskasvulle.
Tätä kehitystyötä ei saa jättää kesken.
Olisiko myös aika käynnistää lomalennot nopeasti? Tämä on täysin omissa käsissämme, eikä se vaadi yhteiskunnan rahoitusta. Tarvitaan vain onnistuneet neuvottelut luotettavan matkanjärjestäjän kanssa – ja ihmiset pääsisivät jälleen suoraan kotikentältään kohti lämpöä, mikä omalta osaltaan lisäisi Seinäjoen ja lähialueiden pitovoimaa.
Seinäjoen lentoasema on yksi Merenkurkun alueen lentoasemista, ja tulevaisuudessa sähkölentokoneet voivat lentää jopa 600 kilometrin säteellä kuljettaen sekä tavaroita että ihmisiä. Sähkölentäminen luo tulevaisuuden uskoa pienille lentoasemille ja mahdollistaa sellaisten reittien operoinnin, joita ei nykyisellä kalustolla voida lentää kannattavasti.
Sähkölentäminen on myös ilmastoteko ja uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia eri viranomaisille sekä puolustusvoimille. NATO-jäsenyys saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia kentän hyödyntämiseen ja Ilmajoen puolustusvoimien lääkintävarikko tulee varmasti käyttämään tulevaisuuden kenttäpalveluja.
Seinäjoen lentoasema lisää elinvoimaa ja kasvua. Millään muulla alueella ei ole vastaavia suunnitelmia. Pidetään tämä positiivinen etumatka!
