Huhtikuussa käydään kunta- ja aluevaalit. Keskiviikkona 08.01 Kokoomus avasi vaalikevään yhdessä yhdistysjohdon ja meidän ehdokkaiden kanssa etäyhteyksillä. Linjoilla satoja kokoomuslaisia ympäri Suomen. Olin yksi heistä. Tapahtuma sisälsi politiikkaa, ehdokashankintavinkkejä ja iloista tunnelmaa 
Tilaisuus oli innostava ja hyvä. Kannatti osallistua!
Torstaina 09.01 jatkettiin valmisteluja paikallisella tasolla, kun me ehdokkaat kokoonnuimme kaupungintalolle Seinäjoen kokoomuslaisten poliittiseen seminaariin.
Seminaari toimi osana kunta- ja aluevaalivalmistautumista ja tarjosi kattavan katsauksen ajankohtaisiin teemoihin, kuten valtakunnan politiikkaan (varapuhemies Paula Risikko), Seinäjoen kaupungin talouteen (rahoitusjohtaja Mika Itänen), TE-palveluiden siirtyminen kuntiin (elinvoimajohtaja Erkki Välimäki) ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tilanteeseen (aluehallituksen jäsen Elina Kärnä).
Seminaarin aikana käytiin rakentavaa ja vilkasta keskustelua. Näiden evästysten sekä Seinäjoen paikallisen strategiaohjelman perusteella rakennamme Kokoomuksen kuntavaaliohjelman.
Rahoitusjohtaja Mika Itäsen viesti oli meille ehdokkaille varsin selvä. Kuntataloudessa tänä ja ensi vuonna eletään ”tarkan €:n” aikaa. Hän kuvasi tilannetta seuraavasti: ”Vuoden 2025 kassasta lähtevät rahat ovat 500 € seteleinä pinottuna Lakeuden Ristin kellotapulin nupin korkuiset.” Paula Risikko omassa puheenvuorossa toi meille ehdokkaille selvän viestin. Perehtykää tämän vuoden talousarvioon ja seuraavan kahden vuoden taloussuunnitelmaan. Molempien viesti talouden nykytilanteesta oli siis melko selvä.
Kriisistä ei kuitenkaan ole kyse. Erkki Välimäki kehui hyvää yhteistyön alkua Ilmajoen ja Isokyrön kanssa TyöLakeuden käynnistyessä tämän vuoden alusta. Toisaalta hän pahoitteli sitä, että meillä Etelä-Pohjamaalla tarvittiin kolme organisaatiota työvoimahallinnon tehtäviä hoitamaan.
Itse otin seminaarissa esille kaksi asiaa yrittäjyyden näkökulmasta.
- Seinäjoki on vuoden 2024 elinvoimamittauksessa sijaluvulla 22. Olemme paras verrattuna alueemme muihin kuntiin nähden. Seinäjoella olevien yritysten mielestä Seinäjoki on paras yrittäjähenkinen kaupunki. Seinäjoen ammattikorkeakoulua pidetään parhaana opinahjona. Verrattaessa Seinäjoen seutukuntaa elinvoimaisuuden näkökulmasta, meillä ja ympäristökunnailla on paljon tekemistä. Keskiössä on ymmärtää yhteistyön merkitys laajemmin.
Peräänkuulutin ja tiedustelin Erkki Välimäeltä, onko Seinjoen nykyisessä tai tulevassa strategiassa tämä näkökulma tiedostettu. Selvää vastausta en saanut. Mielestäni tulevan valtuustokauden aikana kaupungin elinvoimatoimen ja -lautakunnan tulee tämä tarve tiedostaa.
Ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 600 ulkomaalaista opiskelijaa ja hakeutuu opiskelemaan iso joukko alueemme ulkopuolelta. Meillä on kyllä vetovoimaa, mutta suurin osa poistuu opiskelun jälkeen muualle. Meidän pitovoimamme puuttuu, eikä meillä ole sellaisia työpaikkoja, joita tarvitaan.
Lyhyesti. Me tarvitsemme uusia, eri toimialan ja mielellään kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan Seinäjoelle ja tai Seinäjoen seutukunnalle. Jotta tämä toeutuisi, meidän tulee painottaa alueemme elinvoimaisuutta. Tekstin alla olevasta karttakuvasta varmaankin hahmottuu se, mitä tarkoitan. Meidän on sitkeästi ja rakentavasti keskustella yhteistyöstä tässä kokonaisuuden muiden alueemme kuntien kanssa.
- Tiedustelin Mika Itäseltä seuraavaa:
Seinäjoella tuhansia yrityksiä, jotka maksavat kiinteistö- ja yhteisöveroja. Lisäksi maksetuista palkoista kaupungille tuloutetaan ansiotuloveroja näiden yritysten työntekijöiden palkoista. Paljonko näistä tulee kaupungille verotuloja?
Kaupunki tekee vuositasolla satojen miljoonien eurojen edestä hankintoja (käyttömenoina ja investointeina). Montako euroa saaduista veroeuroista palautuu hankintoina seinäjokisille yrityksille, ylläpitäen näin työllisyyttä ja hyvinvointia? Tästä ei ollut tietoa.
Esitin, että tätä voisi hyvässä hengessä tutkia ammattikorkeakoulun, yrittäjäjärjestön ja kaupungin kanssa.
Samalla pyysin, että tässä näkökulmassa ei ”piilouduta” hankintalain taakse. Otetaan mallia rannikoruotsailaisten kuntien hankintatavoista.
”Yhteistyöllä tuloksiin – toisia kuunnellen ja kunnioittaen”.
