Olen SoTe-palveluiden käyttäjä ja vähän enemmän aiheesta kiinnostunut. Olen aiemmassa blogitekstissä kertonut, miksi en kannata hallituksen ajamaa SoTe -uudistusta. Tämä osa koskee kantaani, miksi kannatan ja tuen SoTe-tavoitteita sekä asetettuja päämääriä. Tekstissä on käytössä hyperlinkkejä, joiden avulla saat lisää sisältöä.
SoTe-keskustelua on käyty monta vuotta. SoTe-uudistuksen tavoitteet ovat hyväksyttäviä ja tavoiteltavia. SoTe-tavoitteista lienee varsin laaja kannatus. Viimeisten vuosien aikana kullakin sairaanhoitopiirin alueella on tehty hirmuinen määrä hyvää valmistelutyötä. Uudistuksia tarvitaan.
Miten hyvin sairaanhoitopiirien valitsemat asiakas- ja potilastietojen uudistetut tietojärjestelmät tukevat SoTe-tavoitteita sekä toimintojen digitalisointia ja näistä saatavia hyötyjä? Sairaanhoitopiireistä mielenkiintoisimmat ratkaisut on tehty HUSin, ”neljän koplan” Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote), Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) ja Vaasan sairaanhoitopiirin (VSHP) osalta. Näissä lähtökohtana oli puhdas pöytä.
Olen tutustunut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Pohjanmaan hyvinvointialueen, Keski-Suomen sairaanhoitopirin Nova -hankkeeseen julkisesti saatavilla olevien materiaalien perusteella sekä Olli Nylanderin kirjaan ”Hyvinvointi- ja terveyshyöty”. Olli Nylanderilla on yli 40 vuoden työura soteasiantuntijana ja yhteiskuntatieteilijänä.
Pohjanmaan hyvinvointialue on SoTe Suomi pienoiskoossa. Alue aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta ja se muodostuu 15 organisaation yhdistämisestä. Alue palvelee 170 000 asukasta. Pohjanmaan hyvinvointialue ja Vaasan yliopisto lähtivät ainutlaatuiseen tutkimusyhteistyöhön. ”Yhteistyö yliopiston kanssa antaa meille työkaluja muutoksen hallintaan ja johtamiseen”, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen. Uusi järjestelmä Aster Botnia otetaan käyttöön 2023 alusta. Nyt ovat menossa laajat määrittelytyöt. Alue tuottaa palvelut kaksikielisinä ja palveluiden tuottamisessa on huomioitu saaristolaisten asema. Pohjanmaan hyvinvointialue tekee yhteistyötä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa ja tiedon välityksessä tullaan käyttämään Kanta-palvelua. Pohjanmaan hyvinvointialueella on hyvät mahdollisuudet onnistua SoTe -rakenneuudistuksissa ja toimia tulevaisuuden SoTe -keskuksena.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu 20 organisaation yhdistämisestä ja sen piiriin kuuluu
200 000 asukasta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa ja perusterveyden hoidossa on käytössä sama järjestelmä, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Miten hyvin tämä palvelee SoTe -tavoitteita ja sitä toiminnallisuutta, jota järjestelmältä odotetaan, voin vain arvailla. Ovatko erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten työ- ja toimintatavat yhtenevät? Omat arvailuni tämän päivän tilanteesta ja valmiudesta perustuvat edesmenneen vaimoni käytännön tilanteisiin ja potilastapahtumiin yli 10 vuoden ajalta.
SoTe-diginäkökulmasta.
I taso on hyvinvointialueen asiakas- ja potilashallintojärjestelmä lisättynä joukolla erikoissovelluksia, joiden integraatiotaso vaihtelee melko paljon. Järjestelmään tuottaa tietoja ja niitä käyttää hyvinvointialueen käyttäjät annettujen käyttöoikeuksien mukaan. Tämä tulee olemaan koko SoTe -digitalisaation sydän.
II taso on niin sanottu Oma Kanta, jonne jollakin aikaviiveellä siirtyy sisältöä I tasolta kaikilta SoTe -palveluiden tuottajilta. Tähän tasoon tuottavat tietoa myös yksityiset SoTe-alan yritykset. Tämä on myös kanava, jonka kautta eri hyvinvointialuilta tietoja tuotetaan tai tietoja hyväksi käytetään. Oma Kannan kautta kansalaiset näkevät omat SoTe-asiansa. Oma Kanta on valtakunnallinen palvelu.
I ja II tason suurimpana ongelmana SoTe-tavoitteisiin palvelun tuottamisen näkökulmasta on siinä, että tiedot eivät ole reaaliajassa. Esimerkkinä ”Koronarokotukset”. Miten ja millä tavoin tulevia palveluja potilaan ja hoitoyksikön välillä voidaan etänä tuottaa, jos tietojärjestelmien sisällöt eivät ole samalla sisällöllisellä tasolla.
III taso on mobiilitekniikka hyödyntävä. Tulevat APIt ovat virtuaalinen SoTe-keskus ja ovat toteutukseltaan osittain valtakunnallisia, mutta paljon tullaan tekemään myös aluekohtaisina toteutuksina. Kysyn miksi?
Alla olevat neljä kuvaa on otettu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen nettijulkaisuista.
Ensimmäisessä kuvassa on hyvin kuvattuna rakenneuudistushankkeen sisältö. Tämä on valtava työ ja se ei ole valmis vuoteen 2023. Kohtaa yksi ”Palveluiden järjestämiseen….” lähdetään uudistamaan tämän päivän ”ammattilaisen arjen” näkökulmasta. Kohdat ”tietojohtaminen, tietotuotannon ja tietopohjan yhtenäistäminen” asettavat valitulle asiakas- ja potilastietojärjestelmälle kovat vaatimukset.
Etelä-Pohjamaan hyvinvointialue on 20 organisaation yhteenliittymä (fuusio) alla olevan arjen keskellä. Näin suuria yhteenliittymiä ei ole Suomessa ennen tehty.
Nämä alla olevissa kalvoissa esitetyt tavoitteet ovat toivottavia. Tämä edellyttää, että aiemmin kuvaamani tasot I, II ja III tulee olla tasapainossa. Hyvinvointialueilla on taso I toiminnoissa erilaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät. Näiden toiminnallisuudella tulee oleman iso merkitys SoTe -tavoitteiden saavuttamisessa.
Tavoitteellinen tila – koska tähän päästään? Osa tästä toteutetaan kansallisena hankkeena osan tuottaa kukin hyvinvointialue itse – Miksi?
SoTe uudistus on todella iso kokonaisuus. Tulevilla hyvinvointialueilla on tehty ja tullaan tekemään paljon valmistelevaa työtä, jotta toiminnalliset ja palvelulliset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Onko 01.01.2023 oikea ajankohta käynnistää kaikki 21 + 1 hyvinvointialuetta.
Mielestäni oikea ajankohta on aikaisintaan 01.01.2025. Tätä ennen voitaisiin valita muutama nk. bilottialue, jossa valmistelut ovat riittävän pitkällä. Tämä startti voisi olla 01.01.2023.
Perusteluni:
- Organisaation rakentamiseen tulee varata riittävästi aikaa.
- Uusien toimintamallien ja toimintatapojen kouluttamiseen varataan riittävästi aikaa.
- Hoitohenkilökunta, joka ollut Koronan vaatimissa tehtävissä voisivat hieman ”vetää happea”.
- Saadaan tietojärjestelmien osalta rakennettua toimivat alustat.
Sairaanhoitopiirien valitsemat asiakas- ja potilastietojen uudet tietojärjestelmät ovat
- HUSin Apotti perustuu Epic Systems Corporationin ytimeen,
- ”Neljän kopla” Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote) ja Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) ovat valinneet Asteri-ratkaisun, joka perustuu Cerner Ireland Limitedin ytimeen.
- Pohjois-Suomessa on käytössä ESKO-systemsin järjestelmä erikoissairaanhoidossa ja tiedon mukaan tähän on tulossa perusterveydenhuollon lisuke.
- Suurin osa sairaanhoitopiireistä ovat jatkaneet yhteistyötä TietoEvryn Lifecare -järjestelmän pohjalta.
- Ahvenanmaa on valinnut ruotsalaisen Cambion -järjestelmän.
- Abilita-järjestelmän jatkuvuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Sen nykyisistä käyttäjistä Ahvenanmaa ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat omat ratkaisunsa tehneet.
- Sosiaalitoimen uusi järjestelmä on monessa edellä mainituissa mukana. Muutamia vuosia sitten perustettu UNA-hanke on murentumassa. Sitä pitää hengissä lähinnä Kuopion ja Pirkanmaan alueet.
Resurssit ja resurssiongelmat
OECD:n julkaisemassa tilastossa vuodelta 2019 voidaan todeta, että Suomessa on 77,4 SoTe-työntekijää 1 000 asukasta kohden. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on 78,3 ja Vaasan sairaanhoitopiirissä 54,8 SoTe -työntekijää 1 000 asukasta kohden. Meillä on pulaa lääkäreistä, sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Kotiinhoitamisen paine kasvaa ja väestö ikääntyy. Valmistuvat lähihoitajat eivät aloita työelämäänsä hoitajina. Lääkäriliitto pitää tiukasti kiinni lääkärikoulutuksen aloituspaikoista. Sairaanhoitajavaje on suuri.
Nykyiset potilastietojärjestelmät ovat pitkälti kirjausjärjestelmiä, jotka huonosti palvelevat tämän päivän tarpeita. ”Jos ei ole toimivaa alustaa tai tietojärjestelmää, jonne kirjata, koota ja analysoida tietoa, ei ole myöskään tietoa, millä johtaa”, tulevan Pohjanmaan Hyvinvointialueen laatujohtaja Mari Plukka selventää.
Tämä kirjoitukseni perustuu kokemukseeni SoTe-asioista, joihin ensimmäisen kerran sain tutustua 90-luvun puolessa välin. Olin jäsenenä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työryhmässä, kun ensimmäistä sähköistä potilastietojärjestelmän hankittiin. Toisen kerran sain tuta aiheesta, kun vaimoni sairastui vakavasti 2009 vuoden lopulla, joka piti hänet sairaalakierteissä 4 kuukautta ja 10 päivää kattaen kaksi keskussairaalaa, terveyskeskuksen sekä muut hoitopisteet. Kotiutuksen jälkeen minusta tuli vaimoni omaishoitaja viime vuoden loppuun, jolloin hän tapaturmaisesti menehtyi. Työurani 46 vuoden aikana olen toimittanut ICT-järjestelmiä julkishallinnolle ja yrityssektorille. Käsitteet asiakasohjautuva, toimintaa ohjaava, logistiikkaa ohjaava ja tiedolla johtaminen ovat sisällöllisesti minulle hyvin selkeät.