Kouluturvallisuus ja opiskelurauha on taattava ympäri Suomen, sillä lapsen ja nuoren kasvussa koulutus on pääasia. Samalla, kun koulussa luodaan ensimmäiset ihmissuhteet, siellä opetellaan kaikki tärkeimmät avaimet tulevaisuuden kannalta.
Kevään kuntavaaleissa te äänestäjät valitsette seuraavat päättäjät, joiden tehtävänä on varmistaa, että lasten ja nuorten oikeus laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen toteutuu. Seinäjoella sivistystoimen kokonaismenot ovat 75 % kaupungin budjetista, mikä tekee siitä kaupungin tärkeimmän toimialan. Tällöin on myös väliä, kuka asioista päättää.
Kansainvälisesti ajatellaan, että Suomessa on yhä “maailman paras koulutusjärjestelmä”. Valitettavasti todellisuus ei enää heijastele 2000-luvun alkupuolen PISA-tuloksia. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa oppimistuloksia ja osaamistasoa on pystyttävä parantamaan. Näin varmistamme, että työmarkkinoilla on riittävästi osaajia nyt ja tulevaisuudessa.
Keskimäärin kuntien budjeteista noin 60 prosenttia menee varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Se ei ole ylimääräinen menoerä, vaan investointi. Vuonna 2023 Seinäjoella perusopetuksen menoista 57 % kohdistui opetukseen, mikä on hyvä taso verrattuna muihin kuntiin.
On jokaisen kunnan käsissä, varataanko koulutukselle riittävä rahoitus vai lähdetäänkö leikkausten tielle. Seinäjoen valinta on toivottavasti investointi tulevaisuuteen! Meidän vastuullamme on huolehtia siitä, että oppimisympäristöt ovat turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Jokaisella oppilaalla ja opettajalla tulee olla oikeus tähän.
Seinäjoki on tehnyt hartiavoimin työtä parantaakseen sekä monipuolistaakseen lasten ja nuorten kasvua ja kouluttautumista työelämän pariin. Olemme panostaneet varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen kiinteistöihin – puitteet ovat hyvät. Meillä on voimavarana arvostettu toisen asteen koulutus (lukio ja Sedu), ammattikorkeakoulu, yliopistojen yksiköitä sekä useat maisteritutkintomahdollisuudet. Meillä on osaavia opettajia ja kouluavustajia. Kaikki nämä näkyvät ja tuntuvat myös opiskelun vetovoimaisuudessa.
Nyt tarvitaan konkreettisia toimia kouluturvallisuuden parantamiseksi
Viimeaikaiset otsikot kertovat karua kieltä kouluturvallisuudesta:
- ”Poliisioperaatio torstaina Toijalassa: yksi oppilas kiinni!”
- ”Väkivallan uhka pakotti lukitsemaan koulun ovet Kurussa Ylöjärvellä – Näin turvallisuuspäällikkö kommentoi.”
- ”Vaasaan tulee kaksi poliisia käsittävä koulupartio turvaamaan kouluja.”
- ”Koulunkäynninohjaajien työssä kokema väkivalta on yleistynyt ilmiö. JHL:n teettämän kyselyn mukaan väkivallan tekijä on aina lapsi.”
- ”Seinäjoella kiusaamista kokeneiden tai siihen osallistuneiden osuus perusopetuksen oppilaista 40,5 %.”
Kouluturvallisuus ja opiskelurauha ovat asioita, joihin on puututtava välittömästi. Koulujen ovien sulkeminen ja turvatoimien lisääminen ei voi olla ainoa ratkaisu – meidän on tartuttava ongelmien juurisyihin. Nyt on aika toimia!
Turvattomuuden tunne on valitettavan yleistä myös Seinäjoella. Ilkka-lehdessä (4.2.) julkaistun artikkelin mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista lapsista on kokenut turvattomuutta liikkuessaan ilta-aikaan ulkona. Tämä kertoo siitä, että elinympäristömme on muuttunut nopeasti, emmekä ole pystyneet varautumaan siihen riittävästi. En hae syyllisiä, vaan haluan muistuttaa, että meidän kaikkien vastuulla on huolehtia turvallisesta oppimis- ja kasvuympäristöstä.
Seinäjoen kaupunki on päivittämässä peruskouluikäisten lasten ja nuorten kotiintuloaikasuosituksia. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta ei yksinään riitä. Koulurauhan ja turvallisuuden varmistaminen edellyttää myös muita toimia, kuten riittävää määrää aikuisia koulumaailmassa. Inkluusiomalli on herättänyt paljon keskustelua, ja sen vaikutukset peruskouluihin kaipaavat tarkempaa arviointia. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat vievät suuren osan opettajan ajasta, jolloin muut oppilaat jäävät vaille riittävää opetusta. Siksi Seinäjoen peruskouluihin tarvitaan riittävästi erityisluokkia ja tasoryhmiä, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen. Mitä tulee oppilaan saamaan tukeen, psykologeja on vaikea saada kouluille tarpeeksi oppilasmäärään nähden. Kuraattorit ja psykologit vaihtuvat myös usein, mikä ei madalla oppilaan kynnystä avautua askarruttavista asioista.
Myönteistä kehitystä on tapahtunut kännykkäkiellon myötä. Puhelinten rajoittaminen oppitunneilla on parantanut keskittymistä ja opiskelurauhaa. Oppimistuloksissa on kuitenkin edelleen suuria haasteita. PISA-tuloksemme laskevat, ja suomalaisten peruskoululaisten äidinkielen ja matematiikan osaaminen on huolestuttavalla tasolla. On oikea ratkaisu, että peruskouluissa lisättiin kolme viikkotuntia äidinkieleen ja matematiikkaan. Nyt on varmistettava, että tämä päätös myös toteutuu käytännössä parhaalla mahdollisella tavalla.
Seinäjoen peruskouluissa on motivoituneet opettajat ja koulutusavustajat sekä hyvät opetustilat. Kaupungilla on myös halua investoida koulutukseen. Nyt on meidän kaikkien vastuulla varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja laadukkaaseen opetukseen. Turvallinen ja laadukas koulutus ei ole vain menestyksemme perusta – se on lupaus, jonka annamme jokaiselle lapselle.
”Yhteistyöllä tuloksiin – toisia kuunnellen ja kunnioittaen”